Vastuullinen metsänhoito on puukauppojen perusta
Vastuullinen metsänhoito huomioi metsänomistajan tuotto-odotusten lisäksi luontoarvot ja luonnon monimuotoisuuden. Versowood noudattaa hakkuissa sekä Metsäteollisuuden että Sahateollisuuden ympäristöohjelmia. Tutustu Versowoodin ympäristöpolitiikkaan.
Luonnon monimuotoisuus osana metsänhoitoa
Suomalaisten metsien käyttö perustuu monipuolisiin ja luonnoltaan monimuotoisiin metsiin. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen turvaa myös puuston kasvua ja terveyttä, suojelee vesistöjä sekä parantaa metsien virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Metsätaloudessa tehdään paljon vapaaehtoisia toimia. Niiden tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja kääntää metsälajien uhanalaistumiskehitys laskuun.
Suomalainen metsäteollisuus on sitoutunut eri toimenpitein luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Lue lisää näistä toimenpiteistä Metsäteollisuuden sivuilta. Tutustu myös Metsäteollisuuden ilmastotekoihin ja ilmastotiekarttaan.
Metsänhoitotoimenpiteet
Oikeanlaisella ja oikea-aikaisella metsänhoidolla varmistetaan metsäpuuston hyvä kasvu ja tuotto. Talousmetsän kiertokulku ja tärkeimmät metsänhoitotoimenpiteet on kiteytetty oheiseen animaatioon.
Hakkuumenetelmät
Metsän kasvun ja hyvän tuottavuuden kannalta oikea-aikaiset hakkuut ovat tärkeä osa metsänhoitoa.
Uudistushakkuu eli päätehakkuu
Uudistushakkuussa eli päätehakkuussa vanha puusto poistetaan kokonaan tai alueelle jätetään siemenpuut luontaista uudistamista varten. Hakkuuaukeilla on merkittävä rooli globaalin pölyttäjäkadon torjunnassa. Aukeille muodostuu nopeasti muutamaksi vuodeksi monipuolista kukkivaa kasvillisuutta, joka tarjoaa pölyttäjille hyvän elinympäristön ja runsaasti ravintoa.
Harvennushakkuu
Harvennushakkuulla tehdään tilaa metsikön parhaille puille, jotta niillä on riittävästi tilaa kasvaa ja järeytyä. Harvennushakkuussa poistetaan kasvamaan jätettävien puiden kasvua haittaavat sekä huonokuntoiset puut. Samalla metsän kiertoaika istutuksesta päätehakkuuseen lyhenee. Harvennushakkuu voidaan tehdä metsän kasvatusvaiheessa tyypillisesti useamman kerran.
Metsän jatkuva kasvatus
Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä metsää ei kasvateta tasaikäisenä eikä siellä tehdä uudistushakkuuta, vaan metsässä on koko ajan eri kasvuvaiheessa olevia puita. Paksumpia tukkipuita kaadetaan poimintahakkuin ja näin tehdään kasvutilaa pienemmille, elinkelpoisille puille. Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuiden toteutus on korjuuteknisesti haastavaa, mikä edellyttää suunnittelijoilta ja toteuttajilta erityistä tarkkuutta ja asiantuntemusta, sillä korjuuvaurioiden riski on suuri.
Uudistushakkuun jälkeen: maanmuokkaus, istutus, raivaus
Uuden metsän istutus suositellaan tehtävän mahdollisimman pian päätehakkuun jälkeen. Metsänuudistamiseen velvoittaa myös Suomen metsälaki.
Maanmuokkauksella varmistetaan uudelle, istutettavalle taimikolle parhaat kasvu- ja kosteusolosuhteet. Esimerkiksi liian kostea maaperä hidastaa puiden kasvua, jolloin metsän ojituksella voidaan parantaa kasvua.
Puiden kasvatus alkaa siementen kylvämisellä tai taimien istuttamisella. Varhaisperkaus tarkoittaa hyvään kasvuvauhtiin päässeen, noin metrin mittaisen taimikon raivausta. Kun taimikko on noin kolmimetristä, valitaan metsänhoidon kannalta parhaat puut ja varmistetaan, että niillä on riittävästi tilaa ja valoa kasvaa. Tämä tapahtuu raivaamalla suositusten mukaisesti valittujen havupuiden kasvua haittaava lehtipuukasvusto.
Myöhemmin, puuston ollessa noin 25–30-vuotias, suoritetaan ensimmäinen laajempi harvennushakkuu (ensiharvennus). Jatkuvan kasvun mallissa pienempiä harvennushakkuita tehdään lyhyemmän kierron mukaisesti.
Metsien monimuotoisuuden huomioiminen hakkuiden yhteydessä
Versowood on sitoutunut Sahateollisuuden metsäympäristöohjelmaan. Ohjelman toimenpiteillä lisätään metsien monimuotoisuutta hakkuiden yhteydessä, mikäli myös metsänomistaja tätä toivoo. Ohjelman avaintoimenpiteet ovat
- Riistatiheiköiden säästäminen
- Sekapuustoisuuden suosiminen
- Soiden reunavyöhykkeiden turvaaminen
- Lahopuun säästäminen
- Tekopökkelöiden tekeminen
- Vähätuottoisten kohteiden säästäminen
Tutustu tarkemmin Sahateollisuuden metsäympäristöohjelmaan heidän sivuillaan.
Metsäsertifiointi: PEFC ja FSC
Suomessa on käytössä kaksi globaalia metsäsertifiointijärjestelmää: FSC ja PEFC. Valtaosa Suomen talousmetsien pinta-alasta, noin 93 %, on sertifioitu. Metsäteollisuuden tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä 95 % kaikesta käytetystä puusta tulee sertifioiduista metsistä.
Metsäteollisuus on aktiivisesti mukana molempien järjestelmien kansallisessa ja kansainvälisessä kehitystyössä.
PEFC-sertifiointi on tae kestävästä metsien hoidosta
PEFC kriteerit muuttuivat vuoden 2023 tammikuussa. Näihin kriteereihin tuli olennaisia muutoksia:
- Säästöpuiden määrä muuttui, elävien säästöpuiden lisäksi myös lahoa/kuollutta puuta säästetään kaikissa metsäkäsittelyn vaiheissa.
- Mikäli kuollutta puuta ei ole hakkuualalla riittävästi niin lahopuujatkumoa edistetään tekopökkelöillä. Tekopökkelöitä tehdään tarvittaessa myös harvennuksilla.
- Monimuotoisuuden ja metsälajiston turvaamiseksi tiheiköitä ja sekapuustoisuutta säästetään kaikissa metsäkäsittelyn vaiheissa.
- Vesienlaadun turvaamiseksi vesistöjen ja pienvesistöjen ja avosoiden äärelle jätettävät suojakaistat levenivät.
Kysy metsäasiantuntijoiltamme metsäsi luonnon monimuotoisuutta lisäävistä toimista.
Tutustu PEFC-sertifioinnin vaatimuksiin tarkemmin suorittamalla lyhyt ja hauska Sertiseriffi-koulutus Kestävän metsätalouden yhdistyksen internetsivuilla.
Metsäasiantuntijamme ovat apunasi
Heräsikö sinulla kysymyksiä metsänhoitoon tai hakkuumenetelmiin liittyen? Mietitkö mikä olisi juuri sinun metsällesi sopiva toimenpide? Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihimme – me autamme sinua mielellämme!