Juttu julkaistu aikaisemmin Versio 2_2024 lehdessä. Pääset tästä sähköiseen näköislehteen.
Keskustelu hiilinieluista käy aktiivisena Suomen pohtiessa ilmastotavoitteidensa saavuttamista. Tutkimusprofessori Ilkka Leinonen Luonnonvarakeskuksesta pitää hiilinielulähtöistä lähestymiskulmaa tehottomana ja painottaa fossiilisten päästöjen vähentämisen olevan merkittävin vaikutuskeino taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Hiilinielut syntyivät globaalisti runsaat sata vuotta sitten, kun maan ekosysteemit alkoivat varastoida teollistumisen aiheuttamia CO2-päästöjä. Aikaisemmin nykyisenkaltaisia hiilinieluja ei ollut olemassa, sillä globaalilla tasolla ekosysteemit olivat pitkään tasapainossa ja käyttivät yhteyttämiseen kaiken sen hiilidioksidin, mitä luontaisina päästöinä syntyi. Merkittävin syy Suomen hiilinielujen syntymiseen löytyy 50–60-luvulta, jolloin tehdyt runsaat metsien uudistamistoimenpiteet kasvattivat puuston määrää.
– 70-luvun alusta alkaen nämä puut olivat kasvunsa siinä vaiheessa, jolloin ne alkoivat sitoa ja varastoida merkittäviä määriä hiilidioksidia, ja tällöin myös Suomen metsien hiilinielut syntyivät, Leinonen kertaa.
Puiden kasvun lakipiste saavutettiin joitakin vuosia sitten, mikä on merkittävin yksittäinen syy hiilinielujen pienenemiseen. Ikääntyvän puuston poistuma ja hakkuut ovat niin ikään pienentäneet hiilinieluja, mutta tilanne ei tutkimusprofessorin mukaan korjaantuisi entiselleen hakkuita vähentämällä, ei edes täydellisellä hakkuukiellolla.
– Ajan myötä kasvun hidastuminen jatkuu ja puiden luontainen kuoleminen lisääntyy, joten metsien hoitamatta jättäminen ei ratkaise ilmastotavoitteiden saavuttamista. Päinvastoin.
Maaperän päästöt etenkin turvemailla ovat ilmaston lämpenemisen vuoksi kasvaneet siinä määrin, että ne kumoavat puuston aikaansaamat nielut. Yhtenä keinona luontaisten hiilinielujen lisäämiseksi Leinonen mainitseekin turvemaiden ennallistamisen, mutta toteaa prosessin olevan liian hidas ja tuottavan alkuvaiheessa lisää päästöjä. Mikäli nieluja haluttaisiin kasvattaa, tulisi metsättömille alueille istuttaa nopeakasvuista puustoa.
– Suomi on jo nyt hyvin metsäinen maa, eikä sellaista pinta-alaa ole käytettävissä, jolla asia ratkeaisi. Yksi tilapäinen keino olisi nuorentaa metsiä hakkuiden kautta.
Erilaisia hiilinieluja
Luontaisten hiilinielujen tilalle onkin Leinosen mukaan löydettävä ratkaisuja myös muualta. Fossiilisista polttoaineista pois siirtymistä etenkin Suomessa helpottaa bioenergia, joka muistuttaa hiilenkierron osalta luonnon omaa nollasummapeliä.
– Kasvaessaan biomassa sitoo hiilidioksidia. Kun se sitten poltetaan, aiheutuu päästöjä vain sen verran, mitä massa on hiiltä itseensä aiemmin sitonut. Bioenergian rooli tulee kasvamaan, kun biomassasta jalostetaan yhä enemmän korvaavia ratkaisuja fossiilisille polttoaineille. Suomella on tässä kaikki palikat käsissään, kunhan vaan peli osataan pelata oikein.
Valmiita teknologisia hiilinieluja ovat puolestaan puurakentaminen ja biohiili, jotka säilyttävät ilmakehästä poistetun hiilen varastoituna koko elinkaarensa ajan. Puurakenteella tämä voi tarkoittaa jopa satoja vuosia.
– Mikäli puurakentamista saataisiin lisättyä, olisi se yksi hyvä ilmastotoimi muiden joukossa.
Varteenotettava keino on myös biopohjaisen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Ajatuksena on, puiden sitoma hiili otetaan talteen suoraan esimerkiksi tehtaan piipusta ja pumpataan merenpohjan kiviainekseen säilöön, jolloin tässäkin tapauksessa syntyy hiilinielu.
– Ruotsissa ja Tanskassa rakennetaan jo teknologiaa hiilidioksidin talteenottoon. Tulevaisuudessa piipun päästä otettavasta hiilidioksidista voidaan myös tehdä polttoaineita tai muita fossiilisia korvaavia materiaaleja, Leinonen toteaa.
Metsänomistaja tekee ilmastotekoja
Suomalainen, lähes yksinomaan metsiin ja hiilinieluihin keskittyvä ilmastonmuutos- ja ilmastotavoitekeskustelu hämmentää asiantuntijaa – varsinkin, kun metsien hiilinielut eivät ole pysyviä, eikä niiden avulla ongelmaa voida ratkaista.
– Muutettuani takaisin Suomeen koin lähes kulttuurishokin täällä käytävästä keskustelusta. Muualla keskiössä ovat päästöt ja niiden vähentäminen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on tärkein ja välttämätön ilmastotoimi.
Leinosen mukaan 1,5 asteen tavoite ilmaston lämpenemiselle on ehkä karkaamassa, mutta toivoa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi kuitenkin on. Päästövähennysten ja teknologisten hiilinielujen avulla se on yhä mahdollista, ja metsät tarjoavat osaratkaisun ongelmaan. Suomalainen metsänomistaja, joka on usein keskustelun keskiössä, saa häneltä puhtaat paperit.
– Metsänomistajat ovat tehneet jo paljon ilmaston eteen, eikä metsissä tehty työ ole ollut todellakaan turhaa. Terveet metsät takaavat jatkossakin yhden keinon ilmastonmuutoksen taltuttamiseksi ja sen aikaansaamien ilmiöiden, kuten hyönteistuhojen ja metsäpalojen, hillitsemiseksi. Metsänomistaja osallistuu ilmastotoimiin myös silloin, kun myy puunsa sahateollisuuden yritykselle. Saha jalostaa siitä pitkään hiiltä sitovia tuotteita ja sivuvirroista bioenergiaa, jolla tuotetaan fossiilitonta sähköä.
Tutkimusprofessori Ilkka Leinonen Luonnonvarakeskuksesta.