Vastuullinen metsänhoito on puukauppojen perusta

Vastuullinen metsänhoito huomioi metsänomistajan tuotto-odotusten lisäksi luontoarvot ja luonnon monimuotoisuuden. Versowood noudattaa hakkuissa sekä Metsäteollisuuden että Sahateollisuuden ympäristöohjelmia. Tutustu Versowoodin ympäristöpolitiikkaan.   

Vastuullinen metsänhoito

Luonnon monimuotoisuus osana metsänhoitoa

Suomalaisten metsien käyttö perustuu monipuolisiin ja luonnoltaan monimuotoisiin metsiin. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen turvaa myös puuston kasvua ja terveyttä, suojelee vesistöjä sekä parantaa metsien virkistyskäyttömahdollisuuksia. 

Metsätaloudessa tehdään paljon vapaaehtoisia toimia. Niiden tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja kääntää metsälajien uhanalaistumiskehitys laskuun. 

Suomalainen metsäteollisuus on sitoutunut eri toimenpitein luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Lue lisää näistä toimenpiteistä Metsäteollisuuden sivuilta. Tutustu myös Metsäteollisuuden ilmastotekoihin ja ilmastotiekarttaan
 

Metsänhoitotoimenpiteet

Oikeanlaisella ja oikea-aikaisella metsänhoidolla varmistetaan metsäpuuston hyvä kasvu ja tuotto. Talousmetsän kiertokulku ja tärkeimmät metsänhoitotoimenpiteet on kiteytetty oheiseen kuvaan.

Talousmetsän kiertokulku

Hakkuumenetelmät

Metsän kasvun ja hyvän tuottavuuden kannalta oikea-aikaiset hakkuut ovat tärkeä osa metsänhoitoa.

Uudistushakkuu eli päätehakkuu

Uudistushakkuussa eli päätehakkuussa vanha puusto poistetaan kokonaan tai alueelle jätetään siemenpuut luontaista uudistamista varten. Hakkuuaukeilla on merkittävä rooli globaalin pölyttäjäkadon torjunnassa. Aukeille muodostuu nopeasti muutamaksi vuodeksi monipuolista kukkivaa kasvillisuutta, joka tarjoaa pölyttäjille hyvän elinympäristön ja runsaasti ravintoa. 

Harvennushakkuu

Harvennushakkuulla  tehdään tilaa metsikön parhaille puille, jotta niillä on riittävästi tilaa kasvaa ja järeytyä. Harvennushakkuussa poistetaan kasvamaan jätettävien puiden kasvua haittaavat sekä huonokuntoiset puut. Samalla metsän kiertoaika istutuksesta päätehakkuuseen lyhenee. Harvennushakkuu voidaan tehdä metsän kasvatusvaiheessa tyypillisesti useamman kerran.  

Metsän jatkuva kasvatus

Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä metsää ei kasvateta tasaikäisenä eikä siellä tehdä uudistushakkuuta, vaan metsässä on koko ajan eri kasvuvaiheessa olevia puita. Paksumpia tukkipuita kaadetaan poimintahakkuin ja näin tehdään kasvutilaa pienemmille, elinkelpoisille puille. Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuiden toteutus on korjuuteknisesti haastavaa, mikä edellyttää suunnittelijoilta ja toteuttajilta erityistä tarkkuutta ja asiantuntemusta, sillä korjuuvaurioiden riski on suuri.


Uudistushakkuun jälkeen: maanmuokkaus, istutus, raivaus

Uuden metsän istutus suositellaan tehtävän mahdollisimman pian päätehakkuun jälkeen. Metsänuudistamiseen velvoittaa myös Suomen metsälaki. 

Maanmuokkauksella varmistetaan uudelle, istutettavalle taimikolle parhaat kasvu- ja kosteusolosuhteet. Esimerkiksi liian kostea maaperä hidastaa puiden kasvua, jolloin metsän ojituksella voidaan parantaa kasvua. 

Puiden kasvatus alkaa siementen kylvämisellä tai taimien istuttamisella. Varhaisperkaus tarkoittaa hyvään kasvuvauhtiin päässeen, noin metrin mittaisen taimikon raivausta. Kun taimikko on noin kolmimetristä, valitaan metsänhoidon kannalta parhaat puut ja varmistetaan, että niillä on riittävästi tilaa ja valoa kasvaa. Tämä tapahtuu raivaamalla suositusten mukaisesti valittujen havupuiden kasvua haittaava lehtipuukasvusto. 

Myöhemmin, puuston ollessa noin 25–30-vuotias, suoritetaan ensimmäinen laajempi harvennushakkuu (ensiharvennus). Jatkuvan kasvun mallissa pienempiä harvennushakkuita tehdään lyhyemmän kierron mukaisesti.

Metsien monimuotoisuuden huomioiminen hakkuiden yhteydessä

Versowood on sitoutunut Sahateollisuuden metsäympäristöohjelmaan. Ohjelman toimenpiteillä lisätään metsien monimuotoisuutta hakkuiden yhteydessä, mikäli myös metsänomistaja tätä toivoo. Ohjelman avaintoimenpiteet ovat

Tutustu tarkemmin Sahateollisuuden metsäympäristöohjelmaan heidän sivuillaan

Metsien monimuotoisuus

Metsäsertifiointi: PEFC ja FSC

Suomessa on käytössä kaksi globaalia metsäsertifiointijärjestelmää: FSC ja PEFC. Valtaosa Suomen talousmetsien pinta-alasta, noin 93 %, on sertifioitu. Metsäteollisuuden tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä 95 % kaikesta käytetystä puusta tulee sertifioiduista metsistä.  

Metsäteollisuus on aktiivisesti mukana molempien järjestelmien kansallisessa ja kansainvälisessä kehitystyössä.


Metsäasiantuntijamme ovat apunasi

Heräsikö sinulla kysymyksiä metsänhoitoon tai hakkuumenetelmiin liittyen? Mietitkö mikä olisi juuri sinun metsällesi sopiva toimenpide? Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihimme –  me autamme sinua mielellämme!