Suomen johtava puusiltojen valmistaja Versowood Oy on saanut Liikenneviraston tyyppihyväksynnän liimapuiselle kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen sillalle. Toimitusjohtaja Ville Kopra on tyytyväinen vuosia kestäneen hyväksyntäprosessin lopputuloksesta ja arvioi sen avaavan puusiltarakentamiseen uusia markkinoita.

- Toivottavasti Liikenneviraston päätös vähentää puusiltoja kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Nyt tilaajat voivat luottaa siihen että sillat ovat hyvin suunniteltuja ja teknisesti toimivia.

Versowood Oy yhdistää liimapuuosaamisen ja tuottamisen puusiltarakentamisessa, jonka markkinoinnin yhtiö suuntaa tulevaisuudessa kuntasektoriin ja infrarakentamiseen. - Tyyppisiltaan ja sen ominaisuuksiin tilaaja voi tutustua etukäteen, sen rakentamiseen voi hakea valtionapua, se rakennetaan tehtaalla asennusvalmiiksi ja valmis siltaratkaisu vähentää merkittävästi suunnittelukustannuksia, luettelee Kopra tyyppisiltojen etuja.

Siltarakentamisessa puu on uusiutuva ekotehokas luonnonvara, joka on kotimaista hiiltä sitovaa materiaalia ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Puurakenteilla on nopea rakennusaika, sitä on helppo työstää, sillan rakentamisessa ei tarvita muottirakenteita ja oikein suojattuna se säilyy vuosisatoja ja sen jälkeen voidaan vielä kierrättää.

Teknisesti tyyppihyväksynnän saanut ja eurokoodin täyttävä silta on poikkijännitetty liimapuupalkkisilta, jonka leveys on 4-9 metriin ja pituus kuudesta 32 metriin oleva jännemitta kahden metrin jaolla. Tyyppihyväksytyillä silloilla on nyt käyttölupa yleisillä teillä ja valtionapua saavilla yksityisteillä liikenneviraston töissä. Sillat on suunniteltu eurokoodien mukaisesti kestämään 50 vuoden käyttöikään. Puistosiltojen pituus on yleensä 10 - 20 metriä ja ne soveltuvat kevyen liikenteen käyttöön. Sillat toimitetaan paikoilleen asennusvalmiina, useimmiten kaiteetkin kiinnitettyinä.

- Jos kunta haluaa profiloitua tuomalla uutta ilmettä infrarakenteeseen ja kaupunkikuvaan, kotimainen paikallinen puusilta on siihen hyvä väline, muistuttaa Kopra.

Ajoneuvosilta

Ennakkoluulot puusiltarakentamisen esteenä

Kopran mielestä ennakkoluulot puusiltojen rakentamista kohtaan ovat Suomessa suuret. - Ongelmana on se, että meiltä puuttuu yhteinen tahto, puusiltojen vähättelijöitä kyllä riittää. Todellisuudessa massiivisesta liimapuusta rakennetut sillat ovat kestäviä ja paloturvallisia. Oikein käytettynä se ei ole kalliimpi kuin muutkaan materiaalit.

- Ei puusiltaa erikoiskohteena voi verrata perusbetonisiltaan ja sitten ampua alas, muistuttaa Kopra. Pitää verrata investointi- ja ylläpitokustannuksia sekä sillan käyttöikää elinkaarivertailun pohjalta.

Tyyppisilloissa tulee Kopran mielestä korostumaan puurakentamisen nopeus. - Kun tilaaja rakentaa sillan perustat asennusvalmiiksi, me toimitamme tyyppisillan paikoilleen. Mielikuva puusiltojen suuremmista huoltokustannuksista ei pidä paikkaansa. Huolletaanhan betoni- ja terässiltojakin koko ajan, sanoo Kopra.

Puun pitkäaikaiskestävyyttä silloissa voidaan parantaa suolapainekyllästyksellä ja kreosootilla, jonka käyttö uhkaa loppua EU säädöksillä vuonna 2018. - Tähän on saatava jatkoaikaa, koska ympäristörasite on todellisuudessa pieni. Nykyisellä tavalla suojatulla puulla on hyvä kestävyys aavikolla, tuulessa, auringossa ja hyönteistuhoja vastaan. Tässä on yhteiseurooppalainen intressi edunvalvontaan ja hakea suoja-aineiden käytölle jatkoaikaa, painottaa Kopra.

Siltojen aurinkosäteilyn UV - suojaa voidaan parantaa peittomaalauksella ja erillisellä pintalaudoituksella, joka on helppo vaihtaa uusiksi. - Meidän tarkoituksena on kaikkien puusiltojen huoltoon liittyvien ennakkoluulojen poistamiseksi myydä siltatoimituksen päälle huoltopaketti, jolla otamme vastuun sen pitkäaikaiskestävyydestä. Tulevaisuuden siltarakentamiseen kuuluvat sillan hoito-, kunnossa - ja ylläpito, kuvailee Kopra.

Suomessa puusiltojen pääsy markkinoille vaikeaa

Suomessa puusillan pääsy siltarakentamisen markkinoille on Kopran mielestä todella vaikeaa. Esimerkiksi E- 18 - hankkeessa rakennettiin 200 siltaa, joista tavoitteena oli alun pitäen kymmenen prosentin osuus puusilloille. - Tapasimme suunnittelijoita sekä tiehallinnon virkamiehiä ja saimme lopulta lupauksen kymmenen puusillan tilauksesta. Lopputulos oli kuitenkin se, että E 18 hankkeessa toteutettiin kahdesta sadasta sillasta yksi puusiltana, johon siihenkin tuli betonikansi, kertoo Kopra.

- Tällaisen kokemuksen jälkeen emme lähde uudelle markkinointikierrokselle kovin heppoisin lupauksin. Tiehallinnolla tilaajana ei lopulta ollut mitään sananvaltaa siinä, kun aliurakoitsijat päättivät heidän puolestaan pilkkoa siltahankkeet aliurakoihin ja hyvät tavoitteet unohdettiin. Sama toimintakulttuuri koskee Metsähallitusta, joka rakentaa metsiin betonisiltoja. - Kun tarjosimme Metsähallitukselle toimivia puuratkaisuja metsäautoteille, vaadittiin toista valmistajaa, jotta sillat voitaisiin kilpailuttaa. Kun meillä tilataan noin 20 siltaa vuodessa, teollinen siltatuotanto ei elätä yhtäkään toimijaa. Tässä katsannossa on käsittämätöntä, että tilaajan mielestä pitäisi olla kaksi valmistajaa ja kilpailuttaa puuta vastaan toista puuta.

Puu julkisten hankintojen kriteeriksi

Kopran mielestä on tärkeää saada puu muiden materiaalien rinnalle, eikä sitä suljeta jo tarjouskilpailussa pois, kuten nyt tehdään. - Uusien tekijöiden sijaan tarvitaan kysyntää lisääviä investointeja. Puusiltojen ongelma ei ole hintakilpailukyky, vaan tilaajien asenteet. Kyse on myös siitä, että annetaanko puusilloille lisäarvoa vertailussa niiden ekologisuudesta, nopeudesta tai visuaalisuudesta.

- Nyt yksi puurakentamisen vastainen ihminen suunnittelutoimistossa voi myrkyttää hyvät periaatetavoitteet puurakentamisen edistämiseksi. Liikenneinvestointeja valmistelevissa virastoissa on sama asennevamma. Valitettavasti elinkeinoministeriön MSO- ohjelma ei kyennyt puuttumaan näihin epäkohtiin, muistuttaa Kopra.

Kopran mielestä julkisen sektorin tulisi ottaa hankinnoissaan huomioon hinnan ohella tuotteiden ekologisuus, uusiutuvuus, kotimaisuus ja vähähiilisyys. - Nämä tulisi saada valmisteilla olevan julkisten hankintojen lainsäädännön kriteereiksi. Monissa Euroopan maissa suositaan puuta julkisissa hankinnoissa. Tämä puutuotealalle tärkeä edunvalvonta-asia eikä se tarkoita vastakkainasettelua muiden materiaalien kanssa, sanoo Kopra.

Suomessa asenteet kuntoon

Kopra pitää Ruotsia ja Norjaa hyvinä esimerkkeinä maista, joissa siltarakentamisessakin haetaan kokonaistaloudellista edullisuutta, jossa kotimaisuus painaa paljon ja se vahvistaa kansantaloutta.

- Kun Suomessa on edessä iso alemman asteen tieverkoston kuntoon saattaminen, se tarjoaa hyvän mahdollisuuden puusiltojen käyttöönottoon infrarakentamisessa.

- Esimerkiksi Norjassa on tahtotila tehdä puusta jopa 1200 kuutioinen liimapuusilta rautateille. Meillä pitää saada ensimmäisenä asenteet kuntoon. On alettava toteuttamaan hankkeita, hankkia lisää kokemuksia ja otettava puumaassa käyttöön puusilmätkin, kun kaikki kuitenkin tunnustavat puurakentamisen edut.

Versowood on toimittanut Ruotsin Kalmariin ostoskeskuksen yhteyteen 200 metriä pitkän puusillan.

- Venäjällä tunnistamme vientimahdollisuuksia sekä lähialueiden siltarakentamisessa että laajemminkin liimapuuhun perustuvia hallirakentamisen hankkeita. Olemme toimittaneet Moskovaan liimapuisen tennishallin ja uskomme että urheiluministeriöllä on tarkoitus rakennuttaa urheiluhalleja lisää.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Ville Kopra
toimitusjohtaja
Puh. 0500 235701, ville.kopra(at)versowood.fi

Kevyenliikenteensilta