Tänään perjantaina 22.12.2017 juna, jossa on 41 konttia vain Versowoodin sahatavaraa, aloittaa matkan kohti Kiinaa. Juna on noin 800 m pitkä ja siinä on noin 2 000m3 sahatavaraa. Junareitti kulkee pitkin perinteistä Trans-Siberian rautatiereittiä ja lähetyksen arvioidaan saapuvan Kiinaan kahden viikon kuluttua.
Kuva: Tarmo Valmela
Suomen ja Kiinan välinen rautatieliikenne lisää mahdollisuuksia viedä
suomalaista sahatavaraa myös Kiinan sisämaahan. Aikaisemmin suurin osa
suomalaisesta sahatavarasta on päättynyt Kiinan rannikkoalueille
merikuljetuksin, mistä tavarat on kuljetettu sisämaahan.
Rautatieyhteyden suurin etu on nykyistä lyhyempi toimitusaika - toimitusaika
voi olla alle kolmasosa merikuljetuksiin verrattuna. Rautateitse on mahdollista
välttää lastin uudelleen kuormaamista ja siihen liittyviä viivästyksiä, mikä
tekee junarahdista entistä nopeamman kuljetustavan. Rautatiereitti Suomesta Kiinaan ohittaa myös ruuhkaiset
rajanylitykset Keski-Euroopassa.
"Yleisin puutavaran toimitustapa Kiinaan on konttikuljetus joten
niiden kanssa toimiminen on asiakkaille tuttua. Rautatiekuljetukset antavat
kiinalaisille sahatavaran ostajille mahdollisuuden hankkia suomalaista puuta
entiseen tapaan konteittain, mutta nyt uuden kuljetusreitin kautta ",
toteaa Versowoodin vientipäällikkö, Eetu
Einiö.
Kuvassa: Sami Heikkinen, Anu Kujansuu, Jussi Toikka, Hannu Peltola ja Eetu Einiö. Kuva: Tarmo Valmela
Ensimmäinen sahatavaran täysjunatoimitus Kiinaan on tärkeä virstanpylväs Kiinan ”One Belt One Road” –hankkeelle ja suomalaisen sahatavarateollisuuden odotukset ovat korkealla uuden kuljetusreitin tuomien mahdollisuuksien myötä. Kiinan ”One Belt One Road”–hankkeen tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja yhteyksiä Kiinan, Euraasian ja Euroopan välillä.
"Sahatavaran vienti Kiinaan on nelinkertaistunut ja määrä kasvaa kuluvan vuoden aikana yli 1,7 miljoonaan kuutiometriin. On erinomaista, että markkinoilla on uusia kuljetusratkaisuja ja sitä kautta kilpailua kuljetusmarkkinoilla ", kertoo Suomen Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.
Kirjoittanut Finpro, Outi Varis